Terveiset kaupunkilomalta Vaasasta! Saavuin tänne eilen junalla – kuvassa on lähtökahvit Helsingin rautatieasemalla. Perille päästyäni vein laukun hotelliin ja riensin melkein samantien tapaamaan yläkouluaikaista luokkakaveriani Saria. Meillä oli tosi mukava tapaaminen ja kiitos somen, olimme heti tuttuja toisillemme, vaikka edellisen kerran taisimme tavata silloin aikoinaan koulussa. Kiitos, Sari, seurasta ja kakkukahveista!
Vaasassa asuu myös poikamme Kalle ja hän olikin tärkeä syy matkakohteen valintaan. Työt pitävät Kallen niin kiireisenä, että vähäinen vapaa-aika menee palautumiseen. Minullahan sitä vapaata nyt on, joten mikäs siinä: vuori lähti Muhammetin luokse.
Reilu viikko sitten pidin ihan oikean kuistikahvilan ravintolapäivänä. Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa. Leivoin porkkanakakkua, keto-suklaakakkua ja sämpylöitä. Oli kiva touhuta leipomuksia, kun ei ollut työstressiä. Sää oli mitä parhain ja päivä sujui leppoisasti ulkona kahvilavieraiden kanssa jutustellessa. Ihan hirveä ruuhka – heheh – ei ollut, mutta kivoja ihmisiä kävi tasaisesti pitkin päivää. Illan viimeinen kahvittelija lahjoitti minulle kuusaman taimen, jonka sitten myöhemmin istutinkin omppupuun juurelle. Toivottavasti taimi lähtee siitä kasvamaan ja kiipeää puun runkoa pitkin ylöspäin. Puutarhakaupassa kävin jo varuilta vilkuilemassa yhtä kivaa säleikköäkin, mutta ihan vielä en uskaltanut sitä ostaa. Minä kun en ole mikään viherpeukaloinen puutarhaihme, enemmänkin vähän toisin päin. Katsotaan…
Juuri nyt istun Vaasan Espresso Housessa kirjoittamassa. Mieli on niin tyytyväinen toisestakin kivasta kohtaamisesta: treffasin nimittäin Katin, entisen kollegani yhdentoista vuoden takaa. Ai että oli mukava tavata ja jutella!
Huomenna aion käydä Vaasan museoissa ja iltapäivällä tapaan Kallen ja Annan. He ovat keksineet meille jotain yhteistä tekemistä ja illallistakin on luvassa. Kiva päivä tiedossa siis huomennakin.
Alunperin minun piti kirjoittaa myös vähän muustakin, mutta tästä tuli jo niin pitkä teksti, että jätän ne pohdinnat toiseen kertaan. Näinä toukokuun viimeisinä päivinä ajatuksissani ovat kaikki opettajat ja erityisesti tietenkin oman koulun ihanat kollegat. Loppurutistuskin loppuu joskus ja se joskus on ihan kohta!
Viimeinen kuva on Vaasan upeasta tulppaaniloistosta.
Iloa viikkoosi!
-Anja
Café Kuisti 